Featured Slider

Pipo pelastaa huonolta tukkapäivältä!

Kokeilin onnistuisiko minulta pipon neulominen ja mikä ettei! Ostin Neuloosista ihanaa pipolankaa, jossa on 70 % merinoa ja 30% silkkiä. Kerrankin pipo, joka ei kutita. Aluksi tuntui oudolta neuloa nelosen puikoilla melko ohutta lankaa. Olen tottunut kasin puikkoihin ja huovutettaviin tossulankoihin. Kukkakoriste on tehty virkaten.

Uusi ihastus

Kodissa tuoksuu huumaavan hyvälle. Olen aivan ihastunut vaaleanpunaisiin, suurikukkaisiin liljoihin. Ostin viime viikolla kaksi vartta. Toisessa on kolme suurta kukkaa ja toisessa neljä!
Nyt tuntuu, että minun lempikukkani ruusu, on saanut vaarallisen kilpailijan.
Näitä kaunokaisia meillä tullaan näkemään ja tuoksuttelemaan usein. On minulla yksi "salarakas", jonka aika ei ole vielä parhaimmillaan.  Siitä joskus myöhemmin.

Pää järjestykseen

Kun lapset olivat pieniä, oli päiväkotijuttuja ja paljon erilaisia tapahtumia ja riehoja. Koululaisilla oli jos jonkinmoista muistettavaa ja harrastusta. Ei ole mitään mielikuvaa, miten kaikesta selvittiin ja muistettiin. Meillä on molemmilla kalenterit, mutta olemme aika ulapalla toistemme menoista. Joillakin pareilla toimii kännykässä yhteinen kalenteri, jonne molemmat merkkaavat tapahtumansa. Minä kekkasin meille tällaisen liitutaulun helpottamaan meidän arkea ja elämää. Ei tarvitse tarkistella ja toistella samoja asioita moneen kertaan. Kirjoitan sunnuntaina viikon ohjelman jääkaapin oveen ja mieskin on kartalla minun töistä ja menoista. Oli hauskaa, kun hän yhtenä päivänä oli itse ottanut liidun käteensä ja raapusti omaa ohjelmaansa. Tämä toimii meillä ja on hyväksi havaittu! Ja liitutaulun vieressä on tietysti kauppalista. Siihen me molemmat kirjoittelemme, mitä milloinkin kaapista puuttuu tai on lopussa. Jos vaan muistetaan kirjoittaa:))))

Koti kuntoon

Perjantaina päätin, että nyt pitää pistää meillä tuulemaan. Pianon pimputtelu, juokseminen ja pomppiminen saa nyt hetkeksi unohtua. Aloitin kunnon suursiivouksen. Pesin kaikki verhot (ripustin märkänä takaisin roikkumaan), pyöräytin matot koneessa ja pesin vaaleat karvalankamatot höyrypesurilla. Siivosin autonkin ja pesin istuimet pesurilla. Koirat saavat penkit välillä karmeaan kuntoon, jos ei ole muistanut suojailla istuimia. Monesti olen iloinen meidän pienestä kodista, jonka jaksaa helposti parissa päivässä vaikka kääntää ympäri. Tänään lauantaina jatkoin siivouksiani vielä ja pesin ikkunat sisäpuolelta ja rapsutin kaikki pölyt joka nurkasta. Nyt on ihanaa juoda kupponen teetä ja saunaa odotellessa ehkä kipaista pienellä lenkillä...

Työvaatetta värittömään talveen!

Alkuvuodesta minulle tulee ajatus ostaa värikkäitä kankaita ja innostus mekkojen tekoon. Tällä kerralla halusin tehdä mekkoihin pieniä yksityiskohtia ja piirtelin ideoita paperille. Leikkasin kaikki kankaat valmiiksi ja huolittelin reunat siksakilla sarjatyönä. Sen jälkeen oli helppoa ja nopeaakin koota kappaleet yhteen.
 Ensimmäiseen mekkoon tein kaulukset ja helmaan vähän jatketta. Tuli pientä mittavirhettä kangaskaupassa.
Perhosmekko sai rimssua helmaan.
 Kaikenlaista ideaa pukkaa. Ehkä vähän tyttömäistä, mutta mitä se siivotessa haittaa...

Keväämmäksi tein pirteämpää mallia mummojen iloksi. Miehelle tuli Peppi Pitkätossu mieleen.
Välillä asiallisempaa, perusvaatetta. Kehtaa mennä joka paikkaan.
Kesäiseen juhlaan, tarjoiluun... ehkäpä?

World jumping - uusi harrastukseni

Viime vuonna, siskoni luona Saksassa, hurahdin pomppimiseen. Syksyisen reissuni jälkeen tilasin oman trampoliinin, koska täällä Keski-Suomessa ei ole saleilla world jumping- tunteja. Suomessa tietääkseni vain Etelä-Suomessa voi harrastaa tätä lajia. Hyvää, kahdeksankulmaista trampoliinia ei myöskään saa ostettua Suomesta. Ainut vaihtoehto oli siis käyttää siskoa hyväksi tässä pikku pulmassa. Toki hän on ollut syypää tähän tarttuneeseen tautiin:)
Luulin, että teemme tilauksen, maksan (itseni kipeeksi) ja rupean odottelemaan pikku lähetystä. Mikään ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Pitkään odotettuani, firma lähetti trampoliinin siskoni osoitteeseen Saksaan. Siinä vaiheessa ilmeni, että he eivät toimita Suomeen. Tai toimittavat kyllä, mutta postitus maksaa 280e. Monta viikkoa taisteltuamme, rupesimme miettimään, millä ihmeellä saamme pomputtimen kotiin. Lopujenlopuksi trampoliini lähti Lybekkiin ja sieltä serkkuni kuljetusfirman kyydissä Jyväskylään.
Vaikka kärsivällisyys oli ajoittain koetuksella ja intokin meinasi lopahtaa, kannatti sinnikkäästi vaan uskoa ja toivoa. Välillä lenkkeilin ja vain haaveilin pomppimisesta. Juuri ennen joulua trampoliinini saapui. Annoin sen levätä rauhassa pitkän kotimatkansa väsymyksiään pois ja tottua meillä asumiseen. Minä touhusin sillä aikaa työkiireitteni kanssa ja yritin olla ottamatta joulusta stressiä.
 Mutta uskokaa tai älkää, joulusta selviää yllättävän vähillä hössötyksillä. Siivosin muilla niin paljon joulun alla, että pyysin miestä imuroimaan meillä  ja ostettiin ruuat valmiina. Vegaaniset karjalanpiirakat, pullan ja porkkanalaatikkon valmistin aatonaattona. Meillä tehtiin "joulusiivous" vasta joulun jälkeen kaikessa rauhassa ja vaihdettiin puhtaat lakanat.

Nyt elämä on yhtä pomppimista, lenkkeilyä, pianonpimputusta, neulomista ja lukemista. Ai, pitäisikö sitä jotain muutakin tehdä?


Tonttu touhuilee

 Viime jouluna sain ihastuttavan lahjan, joka upposi minuun. Olin muistamisesta mielissäni. Silloin päätin, että tätä ilostuttajaa jaan itsekin eteenpäin. Katsoin netistä ohjeita ja huomasin, että tätähän on  toteutettu jo iät ja ajat. Ei vaan ole osunut minun kohdalleni eikä minun silmiini. Mutta eipä sillä väliä. Koko päivän olen väkertänyt näiden kimpussa jo melkein tuskastumiseen asti. Aika ennen joulua on kortilla, kun kaikkea pitäisi ehtiä tehdä....
 Tämä on minun versioni tai kopioni nettien ohjeista. Ostin litran lasipurkkeja Ikeasta. Pesin purkit hyvissä ajoin puhtaaksi ja laitoin pohjalle 3.5 dl vehnäjauhoja, joihin olin sekoittanut 1.5 tl leivinjauhetta, hyppysellisen suolaa ja 1 tl vaniliinisokeria. Sen jälkeen laitoin 2.5 dl kaurahiutaleita. Sitten rouhittuja karamelleja (tässä on kuorrutettuja minttusuklaa nameja), 1.5 dl fariinisokeria ja 1.5 dl tavallista hienosokeria. Päällimmäiseksi laitoin desin rouhittua tummaa suklaata ja nameja.
Kirjoitin Pikkuleipien valmistusohjeen:
1. Kaada purkin aineet kulhoon.
2.Sulata 100g margariinia ja anna jäähtyä.
3. Sekoita 2 munaa ja rasva aineiden joukkoon.
4. Ota taikinasta nokareita ja painele tiiviiksi keoiksi.
5. Laita keot pellille ja paista 200 asteessa 10-13 minuuttia.
Kirjoitin lapun toiselle puolelle myös, mitä purkki sisältää. Ja paistoin itselleni koe-erän herkullisia pikkuleipiä!